Muurmannin legioona

Englantilaisten perustama ja varustama Muurmannin legioona oli noin 1500 hengen sekalainen joukko mm. entisiä suomalaisia punakaartilaisia. Tokoi toimi yhdysupseerina (everstiluutnantti) englantilaisten ja legioonan välillä. Legioonan taisteluvahvuus lienee ollut suurimmillaan alle 1000 miestä. Vuonna 1918 legioona sai vastustajakseen mm. suomalaisista vapaaehtoisista koostuneita Vienan retkikuntia. Legioonan tukikohta oli Knäsöin kylässä.

Brittien ja muiden liittoutuneiden Luoteis-Venäjälle tekemän maihinnousun tarkoitus oli estää alueen satamiin ensimmäisen maailmansodan aikana tuotujen tarvikkeiden päätyminen saksalaisille ja näiden puolella tuolloin olleille venäläisille puna-armeijan sotilaille.

Saksalaisten antautuminen ensimmäisessä maailmansodassa aiheutti legioonan tarpeettomuuden ja brittien poistumisen Luoteis-Venäjältä.

Englantilaiset ajoivat legioonalaisten palauttamista Suomeen ilman tuomioita. Suomen hallitus katsoi, että legioonalaisista ainakin 59 on sellaisia, joita armahdus ei koskenut. Tokoi oli mustan listan kärjessä. Suurin osa legioonalaisista, noin 1500 henkeä, pääsi brittien avustuksella Kursk-laivalla palaamaan kotimaahan ja saapui Helsingin edustalle Villingin saareen 24. syyskuuta 1919. Lähes kaikki laskettiin ehdolliseen vapauteen englantilaisten painostuksella keväällä 1920, paitsi 36 miestä, jotka joutuivat siirtymään Englantiin maanpakoon.

Oskari Tokoi lähti viimeisten legioonalaisten kanssa Cassel-aluksella Murmanskista lokakuussa 1919 ja päätyi erinäisten vaiheiden jälkeen Englannin kautta Pohjois-Amerikkaan.

 

 

 

Tähän termiin liittyvää ei tällä hetkellä löytynyt.

Tilaa syöte RSS - Muurmannin legioona