Vuoden 1917 valtiopäivät, pöytäkirja

Tietoka dokumentista

Tietoa
Dokumentin tyyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

[Erinäisten asioiden siirtäminen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi]

k:lo 7 i. p. Päiväjärjestyksessä olevat asiat:

1. Ehdotuksen laiksi erinäisten asiain siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi.

Keskustelu:

Senaattori Tokoi: Sen johdosta, että tämä nyt eduskunnalle esiteltävä asia on yksi kaikkein tärkeimpiä, joita tämä eduskunnan käsiteltäväksi tällä istuntokaudella saattaa tulla, katson velvollisuudekseni lyhyesti tehdä selkoa tämän kysymyksen vaiheista ja niistä seikoista ja myöskin niistä mielipiteistä, jotka ovat esiintyneet tätä kysymystä käsiteltäessä sen alkuvaiheissa. [– –]

Tästä syystä me hallituksessa heti paikalla vallankumouksen tapahduttua ryhdyimme valmistelemaan esitysehdotusta eduskunnalle, jonka kautta erinäiset Suomea koskevat asiat siirrettäisiin Suomen senaatin talousosaston ja kenraalikuvernöörin ratkaistaviksi. Sellaisia asioita, joita me katsoimme näitten muuttuneiden olojen vuoksi välttämättömäksi siirtää Suomen senaatin talousoston lopullisesti ratkaistaviksi, oli oleva kaikki ne, jotka koskevat Suomen sisäisiä asioita, jotka ovat puhtaasti meidän sisäisiä kysymyksiä, niin hyvin lakien vahvistaminen, esitysten antaminen, valtiopäivien kokoon kutsuminen ja lopettaminen, Suomen kansalaisiin koskevan armahdusoikeuden käyttäminen, kuin myöskin kaikki virkanimitykset, paitsi senaatin talousosaston jäseniä, - jotka on valittava eduskunnan luottamusta nauttivista henkilöistä ja nimitettävä toiselle tavalla kuin muut maan virkamiehet, - ja maan kenraalikuvernööriä ja hänen kansliaansa. [– –]

Minä siis olen tullut siihen lopputulokseen, että tämä esitys, joka nyt on eduskunnalle esitetty, se on tuskalla ja vaivalla saatu, ja sanon sen suoraan, että minä en olisi kelvollinen esiintymään tämän eduskunnan edessä, jollen minä ja minun toverini olisi käyttäneet kaikkia mahdollisia keinoja saadaksemme tämän asian niin onnelliseen ratkaisuun kuin mahdollista. Mitään emme ole jättäneet käyttämättä, mitä suinkin rehellinen mies tässä asiassa saattaa tehdä. (Oikealta: Hyvä!) Muuten minä luulen, niin kuin minä jo viittasinkin, että meidän pyrkimyksemme valtiolliseen vapauteen ja itsenäisyyteen (tummennus tekijän) alkaa saada tunnustusta ja ymmärtämystä myös Venäjän kansan ja myöskin Venäjän hallituksen ainakin erinäisten edustajain puolelta. Minä luulen voivani vakuuttaa, että Venäjän kansassa on kehittyvä, on vakiintuva se käsitys, että vain itsenäinen ja vapaa Suomi on, niin kuin minä olen jo sanonut, kyllin arvokas naapuri Venäjälle, vain itsenäinen Suomi on kyllin arvokas tuki ja turva Venäjälle länttä vastaan. Minä voin sanoa, että me tulemme ennen pitkää huomaamaan sen tosiasian, että itsenäinen valtio on aina vahvempi, vapaa valtio on aina vahvempi puolustamaan olemassaoloa kuin epävapaa valtio ja silloin jokaisen kansakunnan täytyy voida olla vapaa ja itsenäinen voidakseen puolustaa itseään ja voidakseen myöskin tarpeen tullen ratkaisevalla hetkellä, silloin kuin ihmiskunnan kohtalot saattavat olla kysymyksessä, myös antaa tarmokasta apua oikeuden puolesta taisteleville naapureille. Minä siis rohkenen olla sitä mieltä, että meidän itsenäisyytemme ja vapauspyrkimyksemme on terveellä pohjalla ja minä luulen, että meidän on myöskin koettava ymmärtää venäläisiä tovereita ja venäläistä kansaa, sillä minä uskon, että parempi on meidän olla Venäjän ystävänä kuin vihollisena ja minä voin sanoa sen, että sittenkin olemme Venäjän kansalle kiitollisuuden velassa. Me olemme kiitollisuuden velassa ennen kaikkea siitä, että me nyt täällä tällä hetkellä keskustelemme näistä asioista, jotka meidän kansamme kehitykselle ovat äärettömän tärkeitä, ja se kansa, joka on vapauden hankkinut itselleen ja avannut tien myös meidän vapaudellemme, se kansa ei voi olla meidän vapautemme sortajana tulevaisuudessa, van tarjoutuu meille tilaisuus vastaisuudessa sovinnossa saada täydellinen itsenäisyys, riippumattomuus Suomen kansalle [– –]

Minä siis toivon, että eduskunta ja Suomen kansa näinä raskaina aikoina tulevat antamaan suosiollista apua, auttamaan meitä yhteiskunnallisen järjestyksen säilyttämisessä tässä maassa ja siten edistämään sitä meidän vapauspyrkimystämme, jonka tarkoituksena on itsenäisen ja vapaan Suomen (tummennus tekijän) luominen ja jonka tarkoituksena on Suomen kansan kohottaminen vapaiden kansojen joukkoon). (Hyvä-huutoja. Kättentaputuksia vasemmalta).

Senaattori Tokoi: [– –] Teillä, herrat edustajat, on oikeus arvostella avonaisesti ja vapaasti minun lausuntoani, mutta minulla myös ei ole oikeutta salata sitä, mitä minä näistä asioista ajattelen. Eräs hallituksen edustaja onkin lausunut, että nyt, kun meillä kerran on kotimainen hallitus, jokaisen kansalaisen alkeellisimpiin oikeuksiin kuluu saada sitä haukkua niin paljon kuin ikinä jaksaa. Minä sen sangen kernaasti teille suon, mutta kuka kieltää minulta oikeuden myöskin sanoa mielipiteeni tässä eduskunnassa juuri sellaisena, kuin minä sen käsitän. (Vasemmistosta: Oikein! Hyvä!) Sitä oikeutta ei kukaan voi minulta kieltää, siksi vapaa kansalainen minäkin tässä yhteiskunnassa luulen olevani. [– –]

Katson velvollisuudekseni hallituksen edustajana ja vastuunalaisena siitä, että tässä maassa olot kehittyvät rauhallisella tavalla, että tässä maassa tosiaan yhteiskunnallinen rauha ja järjestys säilyy, etukäteen siitä jo huomauttaa. Sillä tahtoisin nähdä sen hallituksen, joka tässä maassa pitää järjestyksen sen jälkeen, jos nämä lait tosiaan äänestetään yli vaalien. (Vasemmalta: Oikein!). Mitä tulee siihen, että minä ja minun toverini emme olisi koettaneet tässä maassa laillisuudesta myöskin pitää kiinni, niin me olemme niin kuin sanoin, menneet itse jokaiseen paikkaan, missä laittomuuksia on tapahtunut, ja me olemme koettaneet heille välittömästi, suoraan avoimesti ja rehellisesti terottaa myös laillisuuden arvoa j palauttamista. Minä olisin tahtonut nähdä ed. Nevanlinna tai joku muu olisi mennyt Turkuun ja palauttanut siellä laillisuuden; jos hän olisi mennyt, mitä siellä olisi tapahtunut! Vain yksin niillä keinoin, mitä me olemme käyttäneet, on se ollut mahdollista. Ne keinot johon te olette viitanneet, ovat ehdottomasti vääriä ja niillä ei voida tällä kertaa tässä maassa laillisuutta palauttaa. (Vasemmalta: Hyvä!). Minä jo sanoin, että jos te luulette olevanne oikeassa, niin astukaa remmiin. Minä sanon ihan suoraan, että minun velvollisuuteni on sanoa vakaumukseni. En tahdo madella täällä tämän eduskunnan edessä anoakseni tämän eduskunnan kannatusta tässä kysymyksessä. Ja sanon suoraan, että jos en kelpaa olemaan tässä hallituksessa sosialidemokraattina, niin sanon: Kiitos paljon! En tahdo tulla teidän luottamusmieheksenne sillä edellytyksellä, että kieltäytyisin työväen luottamuksesta.

Minä pyydän vapauttaa ed. Talaksen siitä epäluulosta, että koko hallitus vastaisi tästä minun puheestani. Minä vastaan siitä yksin. (Kättentaputuksia vasemmalta).

Vertailu