Sisällissota – kansanvaltuuskunnan ”elintarvikeministeri”

6.1.1918 - 20.4.1918

Helsingin punakaarti valtasi entisen Kenraalikuvernöörin palatsin itselleen uusiksi toimitiloiksi. Palatsin nimi vaihdettiin Smolnaksi.

Eduskunta päätti luoda lujan järjestysvallan. Suojeluskunnista muodostettiin itsenäisen Suomen ensimmäinen armeija, jonka perustamisen työväenjärjestöt olivat jyrkästi tuominneet.

Helsingin punakaartin päällikkökunnan kokouksessa esitettiin selvä uhkavaatimus puolueen johdolle. Vaadittiin puoluekokousta koolle päättämään vallan ottamisesta työväestön käsiin.

Kenraaliluutnantti vapaaherra C. G. E. Mannerheim valtuutettiin ylimpänä päällikkönä johtamaan työtä järjestyksen palauttamiseksi.

Neljä päivää kestänyt SDP:n puolueneuvoston kokous alkoi Helsingissä. Kokous päätyi kannattamaan aseellista vallankumousta.

Perustetaan SDP:n toimeenpaneva komitea. Valta puolueessa siirtyi kumouksellisille.

Toimeenpaneva komitea julisti vallankumouksen alkavaksi 27.1. klo 23 illalla, jolloin sytytettäisiin punainen lyhty Helsingin työväentalon katolle.

Toimeenpaneva toimikunta laati ”alustavan listan” kansanvaltuuskunnan jäsenistä, jotka kaikki olivat mukana varsinaisessa kansanvaltuuskunnassa.

Senaatti antoi Suomen kansalle julistuksen, jossa se kehotti kansalaisia pysymään rauhallisina. Osa senaattia siirtyi Vaasaan.

Sisällissota alkoi. Valkoiset alkoivat hallussaan olevilla alueilla vangita työväenliikkeen jäseniä ja muita kansalaisia.

Kansanvaltuuskunta nimitettiin. Sen elintarvikeasian valtuutettuna toimi Oskari Tokoi. Lakiasäätäväksi elimeksi muodostettiin 40-henkinen työväenjärjestöjen asettama korporatiivinen elin, Työväen pääneuvosto.

Venäjällä hyväksyttiin perusteet sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan perustamiseen.

Jääkäreiden etujoukko saapui Vaasaan, pääjoukko viikkoa myöhemmin.

Suomen kansanvaltuuskunta esitti ehdotuksensa Suomen valtiosäännöksi.

Pietarissa allekirjoitettiin sopimus Suomen ja Venäjän tasavaltojen välillä. Venäjän puolelta sen allekirjoittivat, Lenin, Trotski ja Stalin, kansanvaltuuskunnan puolesta Tokoi ja Gylling.

Saksalaisjoukot nousivat maihin Hangossa.

Kansanvaltuuskunnan paperien laivaaminen Viipuriin aloitettiin.

Tampere antautui. Pohjoismaiden suurin kaupunkitaistelu päättyi punaisten tappioon.

Viipurissa pidettiin kansanvaltuuskunnan kokous. Virastot perustettiin Viipurin linnaan ja lääninhallituksen rakennukseen. Työväen pääneuvoston toiminta lakkautettiin.

Saksalaiset valtasivat Helsingin.

Valkoisten suurhyökkäys Viipurin valtaamiseksi alkoi.

Kansanvaltuuskunnan toiseksi viimeisessä kokouksessa Tokoi ehdotti perustettavaksi suomalaisten pakolaisten siirtola Venäjälle Muurmannin radan varrelle. Kokouksessa hyväksyttiin myös päätös, ettei kukaan saanut poistua Suomen rajojen ulkopuolelle ilman lupaa.