Oskari Tokoi – järkipoliitikko

Juhani Merikallio

Usein – varsinkin poliittisten vastustajien taholta – kuuluu sellaista ajattelua, jonka mukaan kaikki sosialistit ovat vähintään kommunisteja ja sellaisia ja sellaisia. Kuten kaikki kritiikki, päädytään syyttelemään ja yksinkertaistamaan ja leimaamaan kaikkia puolueessa vaikuttavia yksilöitä samalla leimalla. Helppoa ja vastustajan kannalta mukavan huoletonta yrittää ohittaa näkemykset ja kritiikki yksinkertaisesti, koska ne nyt on ’sellaisia sosialisteja’.

Hankalampaa sen sijaan on puhua itse asioista ja päätyä molempia osapuolia edes välttävästi tyydyttävään ratkaisuun. Se on sitä kunnon politiikan tekoa, joka vaatii verta, hikeä ja kyyneleitä.

Olen joskus maininnut yhden suosikkisuomalaisistani, nimittäin kansakuntamme kriittisissä tilanteissa mukana olleen Oskari Tokoin. Hänen elämänsä oli jännittäviä – ja järkyttäviä – tapahtumia täynnä. Hän kumminkin säilytti integriteettinsä ja itsekunnioituksensa ja tästä syystä pidän häntä yhtenä Suomen ja SDP:n merkittävimmistä hahmoista. Pienimpänä ansiona en pidä sitä, että hän tinkimättä toimi Suomen itsenäisyyden puolesta – asia, joka jakoi mielipiteitä niin puolueen sisällä kuin yhteiskunnassammekin. Hän oli voimakas ihminen, joka ansaitsee kunnioituksen. Tätä voi tuumailla kävellessään Helsingin Tokoinrannan kauniissa maisemissa.

Antti Oskari Tokoi (1873–1963) syntyi Oskari Hirvi –nimisenä Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla huhtikuun 15. 1873. Vuonna 1891 hän muutti Yhdysvaltoihin, missä työskenteli kaivostyöläisenä osallistuen sikäläiseen ammattiyhdistystoimintaan. Suomeen hän palasi vuonna 1900. Kotimaassa hän toimi kauppiaana ja maanviljelijänä. Vuonna 1905 Tokoi valittiin Kannuksen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi ja 1907 hänet valittiin kansanedustajaksi sosialidemokraattien listoilta. Vuonna 1913 hän kohosi eduskunnan puhemieheksi ja 1917 senaatin johtajaksi.

Vuoden 1918 sisällissodan aikana Tokoi toimi punaisten puolella vastuualueenaan ruokahuolto. Venäjän bolshevikkien toiminnan nähneenä Tokoi oli vankkumaton Suomen itsenäisyyden kannattaja. Tämä johti välirikkoon aikaisemman ystävän, Otto-Ville Kuusisen kanssa, jonka näkemyksen mukaan Suomen olisi liityttävä osaksi Neuvostoliittoa. Tokoi ei tätä näkemystä koskaan tukenut. Hävityn sodan jälkeen hän pakeni uhkaavia kostotoimia Venäjälle, Murmanskiin, missä hän vuosina 1919 ja 1920 toimi poliittisena neuvonantajana englantilaisille joukoille, jotka taistelivat bolshevikkeja vastaan.

Virallista asemaa hänelle ei voitu poliittisista syistä antaa. Joukkojen vetäytyessä, Tokoikin lähti heidän mukanaan Englantiin yrittäen myöhemmin palata englantilaisessa aluksessa Suomeen. Alus pysähtyi Tallinnassa, missä hänet yritettiin muiluttaa, mutta aluksen henkilökunta esti tämän. Sisällissodan arvet olivat vielä tuoreena muistissa ja Tokoi harkinnan jälkeen päätti olla yrittämättä paluuta Suomeen. Hän muutti ensin Englantiin josta myöhemmin muutti vuodeksi Kanadaan.

Yhdysvaltoihin marraskuussa 1921 (Fitchburg, Massachusetts) Englannissa myönnetyllä passilla saavuttuaan, Tokoi vangittiin epäiltynä anarkistina, mutta vapautettiin lyhyen ajan jälkeen. Hän ryhtyi toimittamaan suomenkielistä sanomalehteä ’Raivaajaa’ (The Pioneer).

Toisen maailmansodan jälkeen hän avusti amerikansuomalaisten johdolla kotimaataan lähettämällä ns. amerikanpaketteja ja rahaa. Vähemmän tunnettua sen sijaan on se, että Tokoi toimi yhteistyössä CIAn kanssa ja tuki heiltä saamillaan dollareilla SDPn toimintaa Suomessa. Tuo tuki katsottiin poliittisesti tärkeäksi ja sillä pyrittiin pitämään Suomi itsenäisenä, poissa kommunistisesta vaikutusvallasta ja unionista. Tokoi siis toimi realistin tavoin ja katsoi kokonaisedun vaativan itsenäisyyttä.

Vuonna 1944 eduskunta sääti Lex Tokoin, missä hänet vapautettiin kaikesta vastuusta sisällissodan tapahtumien osalta. Tokoi oli hieman varautunut koskien mahdollista matkaa Suomeen, sillä hänen omilla synnyinseuduillaan Keski-Pohjanmaalla oli vielä runsaasti suoranaista vihaa vanhaa punaisten johtajaa kohtaan eivätkä tappouhkaukset olleet mitenkään tavattomia. Hän kumminkin päätti vierailla Suomessa eduskunnan 50-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1957 (Suomen parlamentti sai nykyisen muotonsa eduskuntauudistuksessa vuonna 1906). Vierailu oli menestyksekäs. Poliittisista erimielisyyksistä huolimatta hänen poliittinen merkityksensä tunnustettiin.

Oskari Tokoi kuoli huhtikuun neljäntenä vuonna 1963.

 

Julkaistu Uuden Suomen blogissa 26.6.2010

  • Syntyi 15.5.1873
  • Kuoli 4.4.1963
  • Eduskunnan puhemies 1912-1914